Lyhyt uskonoppi 3. Synnistä ja pahan vallasta

Miksi maailmassa on niin paljon pahaa? Tämä kysymys nousee ainakin joskus mieleemme, vaikka vastauksia ei ehkä uskota olevan. Miksi kiusaamista ilmenee yhtä lailla hiekkalaatikolla, koulussa, työpaikalla ja vanhainkodissa? Ihmisellähän on kuitenkin luonnostaan taju oikeasta ja väärästä. Rikollinenkin vihastuu, jos toinen ei pidä sopimuksesta kiinni.

Ongelmamme ei olekaan siinä, ettemme tietäisi miten tulisi elää, vaan siinä, ettemme toimi tämän tiedon mukaan. Raamattu puhuu tässä yhteydessä synnistä. Ihmisen sisimmässä  on voimia, jotka pitävät häntä väkevän miehen tavoin otteessaan.  Jeesus sanoo, että pahat ajatukset, vilppi, ahneus, häijyys ja muu pahuus lähtevät ihmisen sydämestä. Niitä emme voi ravistaa irti itsestämme.  Apostoli Paavalikin joutui toteamaan, että hän on myyty synnin alaisuuteen.  

Mennään asian juurille. Syntiinlankeemuskertomuksen mukaan ihminen lankesi tottelemattomuuteen Jumalaa kohtaan. Ensin hänet saatettiin epäilemään Jumalan sanaa. Sen jälkeen oikean ja väärän rajan ylittäminen oli helpompaa. Lankeemukseen johdatti myös toisen huono esimerkki. Tämä kaava toistuu edelleen kerta toisensa jälkeen. Kun sitten lankeemus oli tapahtunut, ihminen piiloutui Jumalalta. Tämäkin synnin seuraus on ajaton. Ihmisellä on luontainen taipumus paeta Jumalaa.

Ihmisen ja Jumalan välisen yhteyden särkyminen heijastuu ihmisten keskinäisiin suhteisiin. Syntiinlankeemusta seurasi veljesmurha: Kain tappoi Abelin. Tämän jälkeen Raamattu kertoo pahuuden yltymisestä maan päällä, eikä tämä pahuus hävinnyt lopullisesti edes vedenpaisumuksessa. Raamatun historia onkin paljolti sotien historiaa – ja tällä samalla jatkumolla mekin yhä elämme.

Monien on vaikea uskoa rakastavaan Jumalaan, koska maailmassa on niin paljon pahaa. Tällöin kuitenkin unohdetaan se, että Raamattu puhuu synnin lisäksi paljon paholaisesta. Kirje efesolaisille muistuttaa, että meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan pahoja valtoja vastaan. Tämä voi selittää sitäkin, että kun antaa pahalle pikku sormen, se vie koko käden. Synnillä on taipumus levitä syövän tavoin ja turmella elämää. Se etsiytyy myös rakenteisiin. Pahimmillaan yhteiskunta tekee mustan valkoiseksi ja kääntäen. Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea.

Synti tuo siis monenlaista murhetta ihmisten elämään. Pahan perimmäinen tavoite on kuitenkin estää ihmistä pääsemästä uudelleen Jumalan yhteyteen. Siksi se vastustaa evankeliumin julistusta ja pyrkii kaikin tavoin tukahduttamaan Jumalan synnyttämän elämän. Paha nokkaisee mielellään sanan siemenen ihmisen sydämestä jo ennen kuin se on alkanut itää. Siellä taas, missä uusi elämä on virinnyt, kohdataan pian myös pahan todellisuus. Jos ihminen ennen uskon syntyä sai elää rauhassa, saa hän saa nyt huomata joutuvansa taisteluun. Kristityn elämää onkin vanhastaan luonnehdittu sotapalvelukseksi.

Tällaisissa kamppailuissa tulee vähitellen selväksi, mihin Kristusta tarvitaan. Synnin valta maailmassa ja myös omassa sydämessä on niin voimakas, että tarvitaan todellakin ”toinen vielä väkevämpi”, joka voi voittaa synnin, kuoleman ja saatanan. Pääsiäisen sanoma on, että suurin taistelu on jo käyty. Käärmeen pää on murskattu ja voitto saatu. Ikuinen vanhurskaus on tuotu eikä syntejä enää lueta meille. Tähän saamme tarttua silloinkin, kun on valotonta ja myrskytuulet pieksevät elämämme rakennusta.

 

 

 

Lyhyt uskonoppi 2. Mitä kaikkea luomisusko tarkoittaa?

 Kristillisen uskon lähtökohtiin kuuluu, että Jumala on Luoja ja elämän antaja. Ihminen on tarkoitettu elämään yhteydessä Luojaansa ja toisiin ihmisiin. Lisäksi hänet on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata. Jumala ei ole vain pannut kaikkea alulle, vaan hän on myös elämän ylläpitäjä. Esimerkiksi maan herääminen eloon talven jälkeen ja lasten syntyminen samoin kuin kyky ajatella, liikkua ja tehdä työtä ovat Jumalan jatkuvaa luomistyötä. Ruokarukous on hyvä tapa muistuttaa itseään tästä.

Mutta eikö kaikki alkanut alkuräjähdyksestä? Kysymys luonnontieteiden ja kristillisen uskon välisestä suhteesta on mietityttänyt monia kristittyjä. Se nousi esille, kun uuden ajan kynnyksellä havaittiin, että maa kiertää aurinkoa eikä toisinpäin. Darwin pani 1800-luvulla merkille, että monet lajit ovat kehittyneet pitkän ajanjakson kuluessa. Tämän nähtiin olevan ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Alkuräjähdys on puolestaan paras tämänhetkinen tieteellinen teoria maailman synnystä. Sen arvioidaan tapahtuneen noin 13,7 miljardia vuotta sitten. Luomiskertomuksen mukaan Jumala taas loi maan 6 päivässä. Pitäisikö minun uskoa tiedemiehiin vai Raamattuun?

Mielestäni kristitty voi varsin rauhallisin mielin luottaa molempiin, kun pidetään mielessä seuraavat asiat:  Raamattu vastaa ”miksi”-kysymyksiin. Se puhuu siitä, miksi me elämme ja mikä on elämän tarkoitus. Tieteen tehtävänä on puolestaan etsi vastauksia ”miten”-kysymyksiin.  Tutkija mittaa, punnitsee ja laskee sekä tekee tältä pohjalta johtopäätöksiä. Hänkään ei voi kuitenkaan esittää objektiivista totuutta elämän perimmäisestä tarkoituksesta. Kysymys menee tieteen reviirin ulkopuolelle.

Luomiskertomuksen mukaan ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi. Perheen perustaminen, lasten saaminen on annettu ihmisen tehtäväksi. ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.” Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet kirkossa hankalia eikä tämäkään aika tee poikkeusta.  Mielestäni kristitty voi lähteä siitä, että sukupuolia on lähtökohtaisesti kaksi, vaikka jotkut eivät kokisi olevansa kumpiakaan. Raamatullisen ohjeen mukaan kristitty kunnioittaa kaikkia ihmisiä siitä riippumatta, millainen on heidän seksuaalinen suuntautuneisuutensa.

Luomisuskoon kuuluva näkemys, että ihminen on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata, on tullut hyvin ajankohtaiseksi ilmastomuutokseen liittyvien kysymysten vuoksi. Saamme kuulla eroosiosta, rehevöitymisestä, saasteista ja ympäristömyrkyistä. On unohtunut, että ihminen on asetettu myös varjelemaan luomakuntaa. Vaikka ongelmien suuruus ylittää yksittäisen ihmisen mahdollisuudet, jokainen voi kuitenkin tehdä jotakin, esimerkiksi lajitella, kierrättää ja käyttää julkista liikennettä silloin, kun se on mahdollista. Kristitty välttää myös ahneutta ja pyrkii kohtuullisuuteen.

Kehotus viljellä voidaan tulkita myös hengen viljelynä. Kulttuuri on luomisuskon piiriin kuuluva asia. Ihminenkin saa luoda. Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja muut kulttuurin muodot voivat tuoda sisältöä ja virkistystä elämäämme. Tokihan kulttuuriin lasketaan kuuluvaksi myös asioita, jotka eivät lähennä ihmistä Jumalaan. Sitäkin on lupa arvioida. Kristitty voi kuitenkin olla lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen.

 

 

LYHYT USKONOPPI 1. Jumalan armovalinnasta

Kirkkoherran kynästä -palstalla julkaistaan n. 3 viikon välein tiivistelmät Spotify-sivustolle ladatuista Miniripari -podcasteista. Näin nekin, jotka eivät ehdi tai halua kuunnella äänitteitä, voivat halutessaan lukea kristillisen uskon ydinkohtia käsitteleviä opetuksia. Teksteistä muodostuu "Lyhyt uskonoppi", joka tulee pitämään sisällään 6 jaksoa kuten myös "Miniripari". 

--------------------

Rippikoulussa opetus tavataan aloittaa luomisesta. Nyt lähdetään kuitenkin vieläkin kauemmaksi, aikaan ennen luomista. Raamatun ilmoituksen mukaan jotakin hyvin tärkeää on tapahtunut jo silloin. Se auttaa sitten ymmärtämään paremmin kaikkea muutakin, mistä Raamattu kertoo. Mitä se on?

Efesolaiskirjeen kirjoittaja vastaa: ”Hän on valinnut meidät Kristuksessa.” Jumala näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä. Hänen suunnitelmansa oli ottaa meidät lapsikseen ja perillisikseen. Näin Jumala näki rakkaudessaan hyväksi toimia. Tämä valinta ja suunnitelma oli siis olemassa jo ennen maailman luomista.

Tämän jumalallisen salaisuuden oli määrä paljastua ja toteutua tietyssä historian vaiheessa. Tämän vuoksi tarvittiin maa ja kansa, johon Kristus voisi syntyä. Israelin valinta ei merkitse sitä, että toiset kansat olisivat Jumalalle vähempiarvoisia. Israelin valinnan tarkoitus oli se, että kaikki kansat voisivat tulla siunatuiksi.

Kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa 2000 vuotta sitten, oli tullut salaisuuden paljastumisen aika. Hän julisti: ”Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!” Jeesuksen edellä kulki tienraivaaja, Johannes Kastaja. Nähdessään Jeesuksen hän sanoi: ”Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”

Johanneksen sanomalla oli vahva kytkös Vanhan testamentin maailmaan. Mooseksen kirjoista voimme lukea, kuinka väärin tehnyt saattoi vapautua synnin rangaistuksesta määrättyjen sovitusmenojen kautta. Niihin liittyi uhrieläin, jonka kannettavaksi tehdyt synnin siirrettiin. On syytä panna merkille, että myös Raamatun viimeisessä kirjassa, Johanneksen ilmestyksessä, puhutaan paljon Jumalan Karitsasta. Kirja antaa ymmärtää, että Jumalan aivoituksissa Jeesus on ollut Jumalan Karitsa jo aikojen alussa. (Ilm. 13:8) Näin myös Herran ristintie kuului alusta asti Jumalan suunnitelmaan.

Jumalan armovalintaan kuuluu olennaisesti se, että hän on valinnut uskon tien pelastuksen tieksi. Tämä ei ole inhimillisen ajattelun mukaista.  Kertomus Jaakobista ja Eesausta havainnollistaa tätä asiaa. Raamatun ajan kulttuurissa vanhemmalla lapsella oli etuoikeuksia nuorempaan nähden. Näiden veljesten kohdalla kävi kuitenkin päinvastoin. Apostoli Paavali selittää tätä asiaa: ”Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon”. Ja hän jatkaa: ”Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.”

Elämme aikoja, jolloin levottomuutta ja pelkoa herättäviä uutisia saa kuulla päivästä toiseen. Siksi on tarpeen kuunnella yhtä usein evankeliumia, Jumalan hyvää uutista. Raamatun opetus Jumalan armovalinnasta siirtää kristittynä elämisen painopisteen pois omasta itsestä Jumalaan ja hänen tekoihinsa. Saan olla Jumalan lapsi ja perillinen siksi, että Jumala on tahtonut sitä. Omat ratkaisuni ja päätökseni ovat aina puolinaisia eikä niihin voi hädän hetkellä turvautua. Siksi on lohdullista kuulla, että viime kädessä ratkaisevaa eivät ole omat aikaansaannokseni, vaan se että Jumala armahtaa.

Halutessasi kuuntele lisää:  Miniripari 1.

 Linkki Miniripariin: podcasters.spotify.com/pod/show/miniripari

 Podcastit löytyvät myös suoraan Spotify-sovelluksesta hakusanalla ”Miniripari”.