Kristillisen uskon lähtökohtiin kuuluu, että Jumala on Luoja ja elämän antaja. Ihminen on tarkoitettu elämään yhteydessä Luojaansa ja toisiin ihmisiin. Lisäksi hänet on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata. Jumala ei ole vain pannut kaikkea alulle, vaan hän on myös elämän ylläpitäjä. Esimerkiksi maan herääminen eloon talven jälkeen ja lasten syntyminen samoin kuin kyky ajatella, liikkua ja tehdä työtä ovat Jumalan jatkuvaa luomistyötä. Ruokarukous on hyvä tapa muistuttaa itseään tästä.
Mielestäni
kristitty voi varsin rauhallisin mielin luottaa molempiin, kun pidetään
mielessä seuraavat asiat: Raamattu vastaa
”miksi”-kysymyksiin. Se puhuu siitä, miksi me elämme ja mikä on elämän
tarkoitus. Tieteen tehtävänä on puolestaan etsi vastauksia ”miten”-kysymyksiin.
Tutkija mittaa, punnitsee ja laskee sekä
tekee tältä pohjalta johtopäätöksiä. Hänkään ei voi kuitenkaan esittää
objektiivista totuutta elämän perimmäisestä tarkoituksesta. Kysymys menee
tieteen reviirin ulkopuolelle.
Luomiskertomuksen
mukaan ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi. Perheen perustaminen, lasten
saaminen on annettu ihmisen tehtäväksi. ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja
täyttäkää maa.” Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet kirkossa
hankalia eikä tämäkään aika tee poikkeusta. Mielestäni kristitty voi lähteä siitä, että
sukupuolia on lähtökohtaisesti kaksi, vaikka jotkut eivät kokisi olevansa
kumpiakaan. Raamatullisen ohjeen mukaan kristitty kunnioittaa kaikkia ihmisiä
siitä riippumatta, millainen on heidän seksuaalinen suuntautuneisuutensa.
Luomisuskoon
kuuluva näkemys, että ihminen on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata, on
tullut hyvin ajankohtaiseksi ilmastomuutokseen liittyvien kysymysten vuoksi. Saamme
kuulla eroosiosta, rehevöitymisestä, saasteista ja ympäristömyrkyistä. On
unohtunut, että ihminen on asetettu myös varjelemaan luomakuntaa. Vaikka
ongelmien suuruus ylittää yksittäisen ihmisen mahdollisuudet, jokainen voi
kuitenkin tehdä jotakin, esimerkiksi lajitella, kierrättää ja käyttää julkista
liikennettä silloin, kun se on mahdollista. Kristitty välttää myös ahneutta ja
pyrkii kohtuullisuuteen.
Kehotus viljellä voidaan tulkita myös hengen viljelynä.
Kulttuuri on luomisuskon piiriin kuuluva asia. Ihminenkin saa luoda.
Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja muut kulttuurin muodot voivat
tuoda sisältöä ja virkistystä elämäämme. Tokihan kulttuuriin lasketaan
kuuluvaksi myös asioita, jotka eivät lähennä ihmistä Jumalaan. Sitäkin on lupa
arvioida. Kristitty voi kuitenkin olla lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti