Pääsiäisen sanoma ”Kristus nousi kuolleista” on siinä määrin radikaali ja normaalin kokemuksen ylittävä, että on lupa kysellä, mihin tällainen usko perustuu. Tässähän ollaan kristillisen uskon ytimessä: ”Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.”
Se on selvää, että luonnontieteen keinoin Jeesuksen
ylösnousemusta ei voida todistaa sen paremmin kuin luomisenkaan ihmettä. Tässä
ollaan tekemisissä asioiden kanssa, joiden toistaminen tai mittaaminen eivät
ole mahdollisia. Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta on kuitenkin esitetty
näkökohtia, joita epäilijänkään ei pidä sivuuttaa.
Ensinnäkin on ilmeinen tosiasia, että Jeesuksen hauta oli tyhjä. Evankeliumien
kertomukset poikkeavat toisistaan jonkun verran yksityiskohdissa, mutta tämä
puhuu enemmän kertomusten autenttisuuden puolesta kuin se, että ne olisivat
täysin yhdenmukaiset. Pääasiasta evankeliumit kuitenkin puhuvat yhtäpitävästi:
hauta oli tyhjä.
Jeesuksen ruumista ei löydetty, eivätkä hänen vastustajansakaan voineet
kiistää asiaa. Selvää on, että he olisivat tuoneet ruumiin esille viimeistään
siinä vaiheessa, kun ensimmäiset kristityt alkoivat julistaa Herran
ylösnousemusta. Näin he eivät kuitenkaan voineet tehdä, sillä ruumis oli
kadonnut. Matteuksen mukaan ylipapit käskivätkin levittää huhua, että
opetuslapset olisivat varastaneet ruumiin.
Tässä yhteydessä voidaan mainita myös Jeesuksen käärinliinoihin liittyvä
yksityiskohta, jonka Johannes tuo esille. Käärinliinat olivat haudassa
sellaisella tavalla, joka tekee mahdottomaksi ajatuksen haudanryöstöstä.
”Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan
erillään, omana käärönään.” Jeesuksen käärinliinoissa oli jotakin samantapaista
kuin kotelossa, josta perhonen on lähtenyt. Pietari lähtikin haudalta pois
ihmetellen sitä, mitä oli tapahtunut.
Evankeliumien mukaan naiset olivat ensimmäisinä tyhjällä haudalla ja sitten
kertoivat siitä. Jeesuksen ajan yhteiskunnassa naisten sanan painoarvo oli
heikko. Juutalaisen lain mukaan naisen todistus ei ollut pätevä. Jos
kertomukset ylösnousemuksesta olisivat sepitettyjä, todistajiksi ei missään
tapauksessa olisi laitettu naisia.
Jeesus myös ilmestyi opetuslapsilleen useita kertoja. Magdalan Maria sai
kohdata ylösnousseen Jeesuksen pääsiäisaamuna haudan luona. Sen jälkeen Jeesuksen
kerrotaan ilmestyneen Emmauksen tien kulkijoille sekä Pietarille. Johanneksen
mukaan Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen pääsiäispäivän iltana. Viikkoa myöhemmin
tämä toistui. Kun apostoli Paavali palauttaa lukijoittensa mieleen kristillisen
uskon perusasioita (1.Kor. 15), hän kertoo yli 500 ihmisen nähneen Jeesuksen
hänen ylösnousemuksensa jälkeen.
Jeesuksen ylösnousemuksen todisteista
on tässä yhteydessä paikallaan mainita myös Uuden testamentin omasta
todistuksesta riippumaton tosiasia. Kristillinen seurakunta syntyi
ylösnousemususkon ympärille ja alkoi levitä. Lukkojen takana piileskelevät
opetuslapset muuttuivat rohkeiksi todistajiksi. Pienestä alusta kasvoi
maailmanlaaja kirkko. Tämän selittää parhaiten se, mistä Raamattu kertoo:
ylösnoussut ilmestyi oppilailleen, avasi heille kirjoitukset ja lähetti heidät
maailmaan.
On vielä aiheellista pohtia yhtä kysymystä. Missä määrin usko ylipäätään
perustuu tosiasioiden hyväksymiseen ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin ja
missä määrin uskon syntymisessä on kyse jostakin muusta?
Jeesuksen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta rikas mies kuoltuaan
päätyy vaivan paikkaan. Hän pyytää Isä Abrahamilta, että joku kuolleiden
joukosta menisi hänen veljiensä luo varoittamaan heitä. Tähän Abraham sanoi:
”Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka
joku nousisi kuolleista.”
Tästä Raamatussa on myös esimerkkejä. Kun Jeesus herätti Marian ja Martan
veljen Lasaruksen kuolleista, se ei ollut kaikille myönteinen asia. Ylipapit
halusivat surmata Jeesuksen lisäksi myös Lasaruksen, sillä monet juutalaiset
uskoivat Jeesukseen hänen takiaan. Edellä myös kerrottiin, kuinka ylipapit
laittoivat pääsiäisen jälkeen liikkeelle valheellisen huhun.
Ollaanpa Jeesuksen ylösnousemuksen todisteista mitä mieltä tahansa, on siis
ilmeistä, että ne eivät välttämättä saisi ihmistä kääntymään – edes siinä
tapauksessa, että ne olisivat kiistattomia. Epäusko on muuta kuin epäily, se ei
tahdo uskoa. Syynä eivät välttämättä ole uskomisen älylliset hankaluudet, vaan
haluttomuus muuttaa omia ajattelutapoja ja tottumuksia.
Avoimella mielellä olevaa kyselijää Jeesus opastaa omakohtaiselle
tutkimusmatkalle: ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville
siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.” (Joh. 7:17)
