Matkapuhelinten alkuaikoina 1990-luvun alussa GSM-operaattori
Radiolinja lanseerasi tunnetuksi tulleen sloganin: ”Jotta suomalaiset voisivat
puhua enemmän”. Operaattori käytti ensimmäisenä uutta GSM-tekniikkaa, josta
sittemmin kasvoi maailmanlaaja digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä.
Helatorstai eli Kristuksen taivaaseen astumisen päivä merkitsi
ensimmäisten kristittyjen kohdalla muutosta, jonka kanssa oli opittava elämään.
Herra ei ollut enää näkyvällä tavalla läsnä. Tämä kuului kuitenkin Jumalan
suunnitelmaan. Yhteydenpidon pidon tavaksi ylöspäin tuli nyt entistäkin
korostuneemmin rukous.
Rukouksella ja matkapuhelinten mahdollistamalla
yhteydenpidolla on paljon yhteistä. Kännyköiden ominaisuuksien ajatteleminen
voi auttaa meitä näkemään, miten suurenmoisesta asiasta rukouksessa on kyse. Se
voi myös rohkaista meitä rukoilemaan enemmän.
Matkapuhelimet ovat nykyään monipuolisia kommunikaation välineitä.
Niiden keskeisin ominaisuus on kuitenkin edelleen sama kuin ensimmäisen
sukupolven yksinkertaisilla kännyköillä: ne kulkevat mukana ja niitä voidaan
käyttää missä tahansa – toki verkon on oltava ensin olemassa.
Kirkko on rukouksen paikka, mutta rukoilla voidaan missä
tahansa: kävelyllä, tiskatessa, bussimatkalla, kassajonossa. Olennaista on
Jeesuksen mukaan se, että rukoilemme ”hengessä ja totuudessa”. Ymmärrän tämän
merkitsevän rehellisyyttä ja sitä, että tajuamme olevamme Jumalan kasvojen
edessä.
Käsitämme ehkä jotakin radioaalloista ja taajuusalueista,
mutta enemmistö meistä ei tajua paljoakaan siitä, miten matkapuhelimet toimivat.
Se ei kuitenkaan estä meitä käyttämästä niitä.
Rukous on myös eräänlainen salaisuus, jota emme voi
järjellämme selittää. Epäilykset niin Jumalan olemassaolon kuin oman uskomme
riittävyyden suhteen voivat vallata mielen. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa
tulla rukoilemisen esteeksi. On opittava rukoilemaan, vaikka järki panisi
hanttiin.
Viime sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesus opettaa meille ”Isä
meidän” -rukouksen. On ihmeellistä, että me voimme lähestyä Jumalaa lapsen
tavoin. Tämä ei ole itsestään selvää. Jumala on Isämme, koska Herra Jeesus on tehnyt
tämän suhteen mahdolliseksi. Voidaan sanoa, että rukousyhteyden Taivaalliseen
Isään mahdollistaa eräänlainen prepaid-liittymä.
Pyytäkää, niin teille annetaan. Ei kai kukan teistä anna
pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää. Valvokaa ja rukoilkaa. Saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen,
anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Rukoilkaa lakkaamatta. Niin Jeesus kuin
apostolit kehottavat meitä kerta toisensa jälkeen rukoilemaan. He tiesivät ja
ymmärsivät, että rukous ja Jumalan siunaus kulkevat käsi kädessä.
Siksi rukouksen laiminlyönti on vakava asia.
Lehdet puhkeavat nyt keväällä puihin, koska elämän virrat
nousevat rungosta oksiin. Samasta syystä puut tuottavat syksyllä hedelmää.
Rukous on yhteyden kanava, jonka kautta Jumalan siunaus tulee meidän ihmisten maailmaan.
Ilman yhteyttä Kristukseen, todelliseen viinipuuhun, oman elämämme köynnös
vääjäämättä kuihtuu. Uskon liekki sammuu.
Siksi rukoukseen on varattava aikaa. On syytä olla realisti:
emme tule saamaan aikaa - tämä aika on
otettava. Vaikka ymmärtäisimmekin asian tärkeyden, rukous jää helposti. ”Siksi
rukoushetkistä kiinni pitäminen tulee
päivittäisen kilvoituksemme tärkeimmäksi asiaksi.” (Ole Hallesby).
Omalla kohdallani aamusta on tullut se hetki päivästä,
jolloin luen sanaa ja rukoilen – kävelylenkkiin yhdistettynä. Tätä ajankohtaa
tahdon suositella muillekin, onhan koko päivä vielä edessä ja rukoushetki antaa
voimaa kohdata päivän haasteet.
Saatat lukea tätä blogia matkapuhelimestasi. Muista, että
myös rukouksen tie on ulottuvillasi.
