Kohti uutta normaalia

Seurakunnan toiminta alkaa pikku hiljaa palautua kohti normaalia – tai uutta normaalia. Kokoavan toiminnan kanssa on ollut Korona-aikana vähän niin ja näin. Nyt näyttäisi kuitenkin olevan valoa tunnelin päässä. Rokotusten edistyessä toivo tavalliseen arkeen palaamisesta vahvistuu. Hiljattain poistui 2 m turvaväleihin liittyvä ohjeistus. Toisaalta ”riittävää etäisyyttä” toisiin edelleen edellytetään. Ja viisastahan tässä on yhä muistaa kaikki hygieniaan ja turvallisuuteen liittyvät ohjeet ja käytännöt. Tällä hetkellä emme vielä voi pitää yön yli kestäviä leirejä, mutta muuten normaalille toiminnalle ei ole Koronasta johtuvia esteitä.

Muita kysymyksiä toki on. Meistä riippumattomista syistä Myötätuulen kokoontumispaikka siirtynee Särkijärven leirikeskukseen. Bussikuljetukset järjestetään, niin että mukaan tuleminen ei ole kyydistä kiinni sen enempää kuin aikaisemminkaan. Tila-asioihin liittyen tiedoksenne myös, että ostamamme Härkikujan liikehuoneiston, entisen KELA:n tilan, remontti on alkaa syksyllä. Avajaiset menevät näillä näkyvin kevääseen.

Nyt olisi tärkeää, että mahdollisimman moni lähtisi liikkeelle, kun yhteen tulemiseen on taas mahdollisuus. Tosin pieni kynnys siinä voi olla tauon jälkeen. Tässä tarvitaan paitsi fyysistä myös eräänlaista henkistä jäsenten vetristelyä, jotta kotisohvalle ei jäätäisi istumaan. Vaikka esim. messuja tullaan jatkossakin striimaamaan, antaa yhdessä toisten kanssa vietetty messu kuitenkin sellaista ravintoa, jota kännykän ääressä ei voi saada. Lähdetään siis liikkeelle, se tekee hyvää sekä sielulle että ruumiille!

Viime sunnuntain kirkollinen aihe oli ”Lähimmäinen”. Tänä vuonna esille haluttiin nostaa erityisesti vapaaehtoistyö.  Meidänkin seurakunnassamme monet antavat aikaansa ja taitoansa seurakunnan palvelukseen. Tärkeätä työtä tehdään, kun esim. soitetaan yksinäiselle ikäihmiselle, ollaan mukana yhteisvastuukeräyksessä, lähdetään isoseksi tai vedetään seurakunnan piiriä, toimitaan messuavustajana,  ollaan toteuttamassa Perjantaikeidasta tai Myötätuulta, osallistutaan seurakunnan hallintoon tai yksittäisten tapahtumien järjestelyihin.

Sanotaan, että työ tekijäänsä kiittää. Uskon, että tämä pätee myös seurakunnan vapaaehtoistyössä. Elämään tulee sisältöä ja rikkautta, kun saa olla antamassa jotakin itsestään muiden hyväksi. Hyvää työtä tehdään paljolti ilman, että siitä saa tunnustusta  - prenikoista puhumattakaan. Tahdon tässä ja nyt kiittää lämpimästi kaikkia teitä, jotka olette tai olette olleet mukana rakentamassa seurakuntaa. Siunatkoon Jumala niin teitä kuin tekemäänne vapaaehtoistyötä!